Suru-uutisia. Colliepoika, vanhaHerra Juniori on poissa. Pääsi takaisin laumaansa, niinkuin vävymme lohduttavasti sanoi. Ei vaivaa lonkat, ei jalat eikä muutkaan vaivat.
Siellä jossain Juniori nyt leikkii pallolla Hupin, Romen, Saken ja Hempan kanssa.
Tämän muistokirjoituksen kopsasin Hannan sivulta ja se tuokoon nyt lohdutusta meille kaikille!!
Niin vaikeni ääni
tassujen,
sammui liekki suuren sydämen.
Jätti surun suuren, aivan valtavan,
sisintä hiljaa kuin riipien kalvavan.
Ei enää virkaa talutushihnalla,
ei lämmittäjää kylmillä varpailla.
Poissa katse tummien silmien,
ja se haukku, sitä enää kuule en.
Jäi jäljelle vain irtokarvat,
sydämeen suuret avohaavat.
Ja ne repaleiset takin vuoret,
kaikki ne revityt lelut, puun kuoret...
Vaan jokainen karva, tahra tai parsittu paita,
Jokainen on yksi kaunis muisto,
hetki täynnä elämää,
niitä muistellen en koskaan yksin jää.
MUN ON NIIN IKÄVÄ
JUNIORIA <3